Silmänterveys
Silmänterveys
Fenno Optiikka Pori
Jälkikaihin avaus YAG-laserilla
Jälkikaihi kehittyy noin 10–20 % kaihileikatuista yleensä muutaman vuoden sisään. Jälkikaihilla tarkoitetaan samentumaa tekomykiön takapinnalla kapselipussissa. Jälkikaihi on vaaraton, mutta voi heikentää näkökykyä. Silmälääkäri toteaa jälkikaihin silmätutkimuksen yhteydessä. Jos näkökyky on alentunut jälkikaihista johtuen, jälkikaihi voidaan avata YAG-laserilla nopeasti ja kivuttomasti. Tarvittaessa molemmat silmät voidaan hoitaa samalla kerralla.
Toimenpidettä varten silmään tiputetaan puoli tuntia ennen toimenpidettä silmän mustuaista laajentavaa ainetta ja juuri ennen toimenpidettä puudutustippoja. Silmälääkäri asettaa silmän pintaan linssin, jonka avulla saadaan hyvä näkyvyys hoidettavalle alueelle ja samalla silmä pysyy auki. Laserlaite tuodaan silmän lähelle ja laserilla tehdään aukko tekomykiön takana olevaan kapselipussiin. Toimenpiteen aikana potilas voi nähdä kirkasta valoa ja kuulla vaimeaa ääntä laserlaitteesta. Toimenpide on kivuton ja kestää alle puoli tuntia. Näkö kirkastuu toimenpiteen jälkeen hyvin nopeasti, jos silmässä ei ole näköä heikentäviä sairauksia. Laajennustipan käytön vuoksi kotiin ei saa lähteä itse autolla ajaen. Silmälääkäri kirjoittaa tavallisesti reseptille jälkihoitotippoja toimenpiteen jälkeen. Mitään rajoituksia ei toimenpiteen jälkeen ole. Kostutustippaa suositellaan käyttämään, koska silmä voi tuntua toimenpiteen jälkeen kuivalta.
Jälkikaihin avauksen jälkeen suositellaan kontrollikäyntiä noin 1-2 kuukauden päästä silmälääkärillä ja samalla kertaa tarkistetaan myös silmälasien ajantasaisuus.
OCT-kuvaus
OCT-kuvauksella tarkoitetaan silmän rakenteiden hyvin tarkkaa valokuvausta. Silmän valoa aistiva ja näkemisen mahdollistava verkkokalvo sijaitsee silmänpohjassa. Silmänpohjassa sijaitsee myös valoaistimuksen eteenpäin aivoihin välittävä näköhermon pää. Verkkokalvon eri kerrosten ja näköhermon pään tarkempi tarkastelu ja seuranta ovat mahdollista OCT-kuvantamislaitteella. Silmälääkäri ohjaa tarvittaessa potilaan OCT-kuvaukseen, jos vastaanotolla herää epäily esimerkiksi silmän tarkannäkemisen alueen sairaudesta tai silmänpainetaudista. OCT-kuvaus on tärkeä työkalu myös monien silmäsairauksien, kuten silmänpainetaudin, seurannassa ja dokumentoinnissa.
OCT-tutkimusta varten silmää ei yleensä tarvitse laajentaa laajennustipoilla. OCT-kuvauksessa silmää valaistaan valolla muutaman sekunnin ajan. Kuvaus on täysin kivuton. Tietokoneohjelma luo kolmiulotteisen kuvan verkkokalvon eri kerroksista ja näköhermon päästä. Näin OCT-kuvauksella saadaan tavallista silmänpohjakuvausta tarkempaa tietoa silmän rakenteista. OCT-kuvauksessa potilaalle ei tule säderasitusta. Silmälääkäri tulkitsee ja lausuu otetut kuvat ja suunnittelee tulosten perusteella jatkotoimenpiteet potilaan kanssa.
Näkökenttätutkimus
Silmän näkemisen laajuutta kuvataan näkökentällä. Aivot yhdistävät kummankin silmän näkökentät yhdeksi. Joskus potilas voi itse huomata näkökentässä selvän puutosalueen ja hakeutuu tämän vuoksi lääkäriin. Näkökentässä voi olla kuitenkin puutos ilman, että potilas tätä huomaa. jää kokonaan potilaan havaitsematta. Jos silmälääkäri havaitsee silmässä merkkejä näkökenttään vaikuttavasta sairaudesta, potilas ohjataan näkökenttätutkimukseen. Monet neurologiset tai silmäperäiset sairaudet voivat kaventaa näkökenttää. Esimerkiksi silmänpainetaudissa taudin etenemistä seurataan ja hoitoa suunnitellaan näkökentän vaurioitumisen perusteella. Tämän vuoksi silmänpainetaudissa näkökenttätutkimus joudutaan toistamaan säännöllisin väliajoin. Joskus näkökenttätutkimus tarvitaan ajokorttitodistusta varten.
Näkökenttätutkimusta varten olisi hyvä olla virkeä ja lasimääräyksen ajan tasalla. Tutkimuksessa ei käytetä mustuaista laajentavia tippoja, joten tutkimukseen voi saapua omalla autolla. Kumpikin silmä tutkitaan yleensä erikseen. Näkökenttälaite näyttää potilaalle automaattisesti valopisteitä erisuunnista ja eri kirkkaudella. Aina valon nähdessään potilaan tulee painaa kädessään olevaa ohjainta. Tutkimukseen on hyvä varata aikaa tunnin verran. Usein ensimmäinen näkökenttätutkimus tuntuu haastavalta ja tarvittaessa tutkimus voidaankin toistaa. Silmälääkäri katsoo ja lausuu tutkimustulokset ja suunnittelee jatkotoimenpiteet potilaan kanssa.